sunnuntai 2. helmikuuta 2014

contour



 guilt of life - it's all common
 from what I understand


 iho kantaa aina jännitteen
  veri tahtoisi kai ulos
   paine tuntuu taipeista kaikissa
    minä uskon, minä puhkean vielä joskus

 ehkä
  jos viimein kaatuisi rinnettä vasten
  vierisi kevyesti ja onnessa
 
      rakkaus on jotain mihin uskoa,
          etkö usko?
      harva juutalainenkaan on nähnyt itse Jumalaa
      mutta mitä muutakaan hänellä on



   siipiliike humisee päivän mukana
   ihminen on sitä, miksi kasvaa
 
    miksi kasvaisi


                                          koko taivas näyttää niin ystävälliseltä
                                          kun se on täynnä pieniä silmiä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti