ruusu

 tienpientareen takana
 ei valoni tarvi taittua
  ajattelen kai omiani taas
  anteeksi, ei sille ole sanoja:

 febris continua
  näkevinäni - näkevät
   kalavankila
    rahan nahan harava
     ruskohiili

 en pääse tätä lähemmäs
 vaikka arpa osuu joka aamu samojen silmien taakse:
 kuin sattumalta herään samassa kaupungissa
  samojen silmien nähtäväksi

      onko se sattuma
  voinko minä olla jatkuva?
          kuka minut muka keräisi
    tähän muotoon huomenna


                   joku on miettinyt kymmenen vuotta puolestani uudestaan
                                                      lisäten:
                                             missä tuuli nukkuu?