diurne

päiviä:
  ukkonen ei kaiu


 keinotuuli
  kääntää loppuun lukemattomia sivuja
  painaa jäätä kiviksi
  tuo violetin rantapallon kaduilta kotipihaan
 (miksi on pimeää)


 lainasit kynää
  rikoit sen
   palautit

mitenohi

           multa suomen ilmasto kysy papereita
           ja mie sanoin että ihan vitun kylmä

    liesituuletin yöllä
    äänet



      niitä on vähemmän ku meitä
      mene, älär


        salatieteellisesti todistettu,
        aliluonto
        ylitie salavuo
 

       tesserakti

tie

      pala

     junae
     peria
    liikkuu

 7. tiedä, että katsot ohi

 8. ankkuroi itsesi kulkuvälineeseen

 9. toista totta, kangastu

 koira sokeutuu
  toinen häntä häikäisee
 
      näkee toisen toista
       kun toinen ensimmäistä kertaa

   

illassa

 jänis juoksee maata pitkin
 ja yhtä valkoisena nousee
 toukokuun illassa ilmaan siivilleen

    tuuli huutaa
    paidat liitävät naruilta sen mukaan
    katoavat minulta, tulevat kaduilla vastaan


      4. maalaa eläimiä silmiisi, niitä joista eniten ilahdut
      5. ompele housut kiinni jalkoihin
      6. tee virheet loppuun asti

 eikö jossain kaadu jo aitoja
 päivä joku jona joka ja


 vastapuolen laskettua luurin hän katsahtaa seinään,
 antaa kalenterinsa roikkua sormissaan puristamatta
  ja lopulta putoaa sen tahdissa matolle.
 hän nukkuu uhrin unta, joka leviää lammikoiksi
 hänen paitansa selkämykseen.
 seuraavana yönä hän ei nuku, 
 hän on alkanut unohdella.

eisa

 pää
 mää
 rää

 mistä kuva kertoo enemmän

Ilmainen Kirjan ja ruusun päivän kirja vain kolme päivää


        wished all of water
           to become sea to stay afloat on



  pois

mustikka

reversinielaus-
 suklaa on ruostunut.
  keksit ja kirahvit - kaikki on niin pimeää
  äpisami ämärä
  päivi äväli mähertää
  ranun otin
  minus

 joku jättää v-kirjaimen kesken
 ja nauraa vokaaleilla

    1. hio napit pyöreiksi
    2. korjaa tyyny
    3. kudo vuorella

hupsis

  surullisia syyskukkia
 .<D

    lisäys: portaat kaikuvat
    hetken väreissä muistan

     e ee e e e ee e



 20
 sinä lähdit täältä monen aamun ja illan jälkeen
  jään päihtyneenä sinun kulmiesi, nurkkiesi painamiin jälkiin
  suljen silmät - olet luomieni sisäpinnoilla
  aukaisen - aurinko kantaa varjottomia läiskiä kattoon
                    jotka heräämme näkemään yhdessä

kevyesti
 henki kulkee sisään ulos
  on rauhallista kaivata sinua tässä


vittu että minulla heittää päässä
 mitä, minäkö
         elämää minä     ?
   aa aaa a a ei vittu